Kaavoituskäsitteitä

Tälle sivulle on koottu kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen keskeistä sanastoa aakkosjärjestykseen. Otsikon jälkeen kerrotaan mihin lain ja asetuksen pykäliin asia viittaa. Kyseiset lait ja asetukset löytyvät kokonaisuudessaan kohdasta lainsäädäntö, oppaat ja ohjeet.

MRL = Maankäyttö- ja rakennuslaki
MRA = Maankäyttö- ja rakennusasetus
KL = Kuntalaki


AKLMNOPRSTVY


A
___________________________________________________________________________

Ajantasa-asemakaava (MRA 29 §)
Ajantasa-asemakaava on koostekartta lainvoiman saaneista asemakaavoista. Salossa ajantasa-asemakaavaa ylläpitää kaupunkisuunnittelupalvelu. Otteita ajantasakaavasta voi tilata kiinteistö- ja mittauspalveluista - aineistotilaukset. Karttaotteet ovat maksullisia.

Asemakaava, kaava (MRL 50-61 §)
Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten alueiden käyttö järjestetään. Sen perusratkaisu noudattaa yleiskaavaa. Asemakaavasta ilmenee, mitä kaavaan merkitylle alueelle saa rakentaa ja kuinka paljon. Usein kaava sisältää vielä yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamistavasta. Ks. myös kaavoituksen tasot

Asemakaavoitusanomus, asemakaavanmuutoksen hakeminen
Maanomistaja voi anoa asemakaavoittamattoman alueen kaavoitusta tai kaavoitetun alueen asemakaavan muuttamista. Samalla voidaan myös anoa tonttijakoa tai tonttijaonmuutosta kaavoituksen yhteydessä. Asemakaavoitusta tai asemakaavanmuutosta anotaan kaupunginhallitukselle osoitetulla vapaamuotoisella anomuksella. Anomuksen voi toimittaa kaupunkisuunnitteluun. Käynnistettävät hankkeet käsitellään kiireellisiä tai kaupungin kehittämisen kannalta olennaisia hankkeita lukuun ottamatta vuosittain kaavoituskatsauksen laatimisen yhteydessä. Asemakaavan laatimisesta peritään korvaus taksan mukaisesti.

Asemapiirros
Asemapiirros on maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä rakennuslupa- ja poikkeamislupahakemuksen sekä suunnittelutarveratkaisuhakemuksen mukainen liitekartta. Asemapiirroksessa kuvataan tontti ja rakennuspaikka sekä lähiympäristö ennen ja jälkeen suunnitellun rakentamisen. Asemapiirroksen laatimista koskevat määräykset on esitetty Rakentamismääräyskokoelmassa (RakMK A2). Rakentamismääräyskokoelma löytyy kohdasta lainsäädäntö, oppaat ja ohjeet.


K
___________________________________________________________________________


Kaava
Kaava on asiakirja, jossa määrätään alueiden käytöstä ja rakentamisesta. Kaavamuotoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Ks. kaavoituksen tasot

Kaava-asiakirjat
Kaavakartta ja kaavamääräykset muodostavat varsinaisen juridisen kaavan. Lisäksi kaava-asiakirjoihin kuuluvat kaavaselostus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja erilliset selvitykset, joita voidaan laatia tarpeen mukaan.

Kaavaehdotus
Kaavaehdotus on lähes valmis kaava, joka asetetaan virallisesti nähtäville kaavaprosessin loppuvaiheessa. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Osalliset sekä kunnan jäsenet voivat jättää kaavaehdotuksesta muistutuksia. Kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville, mikäli muistutusten ja lausuntojen takia siihen tehdään merkittäviä muutoksia.

Kaavaluonnos
Kaavaluonnos laaditaan kaavaprosessin alkuvaiheessa. Se ei ole vielä kaikilta yksityiskohdiltaan täysin valmis kaava. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osalliset voivat lausua siitä mielipiteensä. Samaan kaavoitustyöhön liittyen voidaan esittää myös useampia vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia.

Kaavaselostus Yleiskaava (MRL 40 §, MRA 17 §,) Asemakaava (MRL 55 §, MRA 25 §)
Kaavaselostus on kaavan valmistelun aikana laadittava asiakirja, jossa kerrotaan mm. alueen historiasta, nykyoloista, suunnittelun tavoitteista, vaihtoehdoista, kaavan vaikutuksista, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä kerrotaan valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö.

Kaavoituskatsaus
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä muut päätökset ja toimet, jotka vaikuttavat kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Salon Kaavoituskatsaus

Kaupunkisuunnittelulautakunta
Salossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan kuuluu kolmetoista jäsentä, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet. Lautakunnan kokousten esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät kohdasta hallinto- ja päätöksenteko, esityslistat ja pöytäkirjat.

Kerrosala (MRL 115 §)
Kerrosala on rakennuksen laajuutta kuvaava pinta-alakäsite. Se lasketaan kerrostasojen alojen summana ulkoseinien ulkopintojen mukaan laskettuna. Kellarikerroksiin ja ullakolle saa sijoittaa kerrosalaan laskettavia (pääkäyttötarkoituksen) mukaisia tiloja vain jos asemakaava (kaavoittamattomalla alueella rakennusjärjestys) sen sallii. Sallittu kerrosala ilmoitetaan kaavassa rakennusoikeutena ja se merkitään yleensä tehokkuuslukuna tai suoraan kerrosalaneliömetreinä. Ennen 1.1.2000 hyväksytyn kaavan mukaan rakennettaessa rakennuslain mukaan asuin- ja liikerakennuksissa yksi maanpäällinen kerrostaso voi olla kellarikerros tai ns. sekakerros, josta kerrosalaan luetaan ainoastaan pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiset tilat. Maankäyttö- ja rakennuslaki poisti mahdollisuuden maanpäällisen kellarikerroksen rakentamiseen, jolloin 1.1.2000 jälkeen hyväksyttyjen kaavojen mukaan rakennettaessa kaikkien maanpäällisten kerrosten kaikki tilat luetaan kerrosalaan käyttötarkoituksesta riippumatta.

Kuuleminen
Valmisteltaessa kaavaa tulee osallisille varata tilaisuus mielipiteen esittämiseen määräajassa suullisesti tai kirjallisesti, ks. kaavaprosessi . Kuuleminen voidaan suorittaa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville, järjestämällä kaavaa koskeva yleisötilaisuus tai muulla sopivalla tavalla. Kuulemismenettelystä tiedotetaan tarkemmin kunkin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Kuuleminen liittyy myös poikkeamisvaltaan, josta on säädetty MRL 171 §:ssä. Laissa edellytetään, että ennen poikkeuksen myöntämistä on kuultava naapureita sekä muita, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin poikkeaminen voi huomattavasti vaikuttaa. Lisätietoja naapurien kuulemisesta löytyy kohdasta poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu.

Kuulutus, kuuluttaminen
Kaavojen vireilletulosta, kaavojen tiedotus- ja yleisötilaisuuksista, kaavaluonnoksen ja/ tai kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta sekä kaavojen voimaantulosta tiedotetaan julkaisemalla kuulutus. Julkaiseminen tapahtuu kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Tehdaskatu 2, internetissä www.salo.fi/ilmoitustaulu ja Salon Seudun Sanomissa.

L
___________________________________________________________________________


Lausunto
Kaavan valmisteluvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot mm. maakuntaliitolta, maakuntamuseolta, alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, eri lautakunnilta sekä pelastuslaitokselta. Tahot, joilta lausunto pyydetään, on lueteltu kunkin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.


M
___________________________________________________________________________


Maakuntakaava (MRL 25-34 §, MRA 8-15 §)
Maakuntakaava on usean kunnan yhteinen yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Ks. myös kaavoituksen tasot. Varsinais-Suomessa maakuntakaavan laatii Varsinais-Suomen liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleiskaavoitusta. linkki Varsinais-Suomen liiton sivuille

Maankäyttösopimus (MRL 91 §)
Maankäyttösopimus on kaupungin ja yksityisen maanomistajan välinen sopimus yksityisen osallistumisesta kaavan aiheuttamiin toteuttamiskustannuksiin, (esim. kunnallistekniikan rakentaminen)

Mielipide (MRL 62 §, MRA 30 §)
Osalliset ja muut kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä vireillä ja valmisteltavana olevasta kaavasta sekä siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipide voi olla kirjallinen tai suullinen. Mielipide on vapaamuotoinen ja se on tarkoituksenmukaista perustella. Suositeltavampia ovat kirjalliset mielipiteet, koska niiden sanamuoto säilyy kirjoittajan tarkoittamana. Mielipiteet tulee toimittaa kaupunkisuunnitteluun kaavaa valmistelevalle suunnittelijalle.

Muistutus (MRL 65 §, MRA 27 §)
Osallinen voi tehdä nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutus on vapaamuotoinen. Se tulee osoittaa kaupunginhallitukselle ja toimittaa kirjaamoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

N
___________________________________________________________________________


Nähtävilläolo (MRL 65 §, MRA 27 §, MRA 32 §)
Nähtävilläolo tarkoittaa, että kaava (luonnos tai ehdotus) on julkisesti kaikkien nähtävissä ilmoitetussa paikassa. Salossa kaavat ovat yleensä nähtävillä Halikon virastotalon 2. kerroksen aulassa (osoite Hornintie 2-4), jossa niihin voi tutustua viraston aukioloaikoina. Nähtävilläoloaikana kaavasta voi antaa palautetta (luonnosvaihe) sekä muistutuksia (ehdotusvaihe). Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana palautetta voi antaa sekä suullisesti että kirjallisesti.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana muistutukset tulee tehdä kirjallisina. Kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin kaupunkisuunnittelu laatii perustellut vastineet, jotka kaupunginhallitus käsittelee.

O
___________________________________________________________________________


Oikeusvaikutteinen/ oikeusvaikutukseton (MRL 42-43 §)
Oikeusvaikutteinen / oikeusvaikutukseton ilmaisee kaavoituksen yhteydessä sen, miten sitovia vaikutuksia kaavalla on.
Asemakaava on aina oikeusvaikutteinen, mikä tarkoittaa sitä, että rakentamisen yhteydessä siitä voi poiketa ainoastaan vähäisessä määrin. Yleiskaava voidaan laatia sekä oikeusvaikutteisena että oikeusvaikutuksettomana. Mikäli yleiskaava on oikeusvaikutteinen, se vaikuttaa sitovammin muuhun suunnitteluun. Oikeusvaikutukseton yleiskaava (mainittava kaavakartassa) on kehittämispoliittinen ja strateginen suunnitelma.

Osallinen (MRL 62 §)
Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös erilaiset yhteisöt kuten mm. asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset sekä viranomaistahot. Käytännössä osallinen on jokainen, joka itsensä osalliseksi katsoo.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 §)
Jokaisesta vireillä olevasta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelyistä kaavan eri vaiheissa sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Se tulee laatia riittävän aikaisessa vaiheessa kaavan valmistelua ja sitä täydennetään tarpeen mukaan kaavaprosessin kuluessa.
Kaavan tarkoitus ja merkitys määrittelee osallistumis- ja arviointisuunnitelman laajuuden. Laajimmillaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu:

  • mitä aluetta suunnittelu koskee ja missä se sijaitsee
  • millä tavoin ja mistä syystä kaavan tai -muutoksen laadinta on aloitettu
  • suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet: millaiseen lopputulokseen kaavan laadinnalla pyritään
  • laadittavat vaihtoehdot
  • miten arvioidaan kaavan vaikutuksia ympäristöön, palvelutarpeeseen, maankäyttöön, liikenteeseen, sopeutumisen maisemaan jne.
  • ketkä ovat osallisia
  • kaavan laadinnan vaiheet
  • osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen kaavan tai -muutoksen eri laatimisvaiheissa
  • valmistelijan yhteystiedot

Osayleiskaava
Osayleiskaava on kunnan osalle laadittu yleiskaava.

P
___________________________________________________________________________


Poikkeaminen, poikkeamislupa (MRL 171-174 §, MRA 85-89 §)
Mikäli rakentamisessa on perustellusta syystä tarve poiketa kaavasta tai muista maankäyttö- ja rakentamislain mukaisista tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai rajoituksista (esim. rakennusjärjestyksestä), tarvitaan ennen rakennuslupaa kaupunkisuunnittelulautakunnan tai kaupunginhallituksen poikkeamispäätös. Rakennuksen rakentaminen tai vähäistä suurempi laajentaminen meren tai vesistön rannalle edellyttää asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Mahdollinen poikkeamisen ranta-alueilla käsittelee elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus (Varsinais-Suomen ELY). Ohjeita ja tarvittavat lomakkeet poikkeamisluvan hakemiseen löytyvät kohdasta Poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu.

R
___________________________________________________________________________


Rakennuskaava
Rakennuskaava on maalaiskunnissa käytössä ollut kaavamuoto. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä vanhat rakennuskaavat tulivat voimaan asemakaavoina 1.1.2000.

Rakennusjärjestys (MRL 14 §)
Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea mm. rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä ja suunnittelutarvealueen määrittelemistä.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ja -asetuksessa (MRA) olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Salon kaupungissa noudatettava voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole toisin määrätty.

Salon kaupungin rakennusjärjestys löytyy rakennusvalvonnan sivuilta kohdasta määräykset.

Rakennuskielto, toimenpiderajoitus (MRL 38 §, MRL 53 §, MRL 128 §,MRA 93 §)
Kieltojen tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa. Kaupunki voi määrätä alueille rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen yleiskaavan ja asemakaavan laadinnan yhteydessä. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä annettu rakennuskielto ja toimenpiderajoitus on voimassa 5 vuotta kerrallaan, mutta kuitenkin enintään 15 vuotta. Vastaavasti asemakaavan laadinnan yhteydessä annettu rakennuskielto on voimassa 2 vuotta kerrallaan, kuitenkin enintään 8 vuotta. Asemakaavan hyväksymispäätöstä seuraa automaattisesti rakennuskielto, joka kumoutuu vasta sitten, kun kaava saa lainvoiman. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi valitusprosessi saattaa kyseisen asemakaavoitettavan alueen rakennuskieltoon useiden vuosien ajaksi.

Rakennuslupa
Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Lupa tarvitaan myös mittavampiin korjaus- ja muutostöihin. Rakennusluvan myöntää rakennusvalvonta. Ks. myös rakennusvalvonnan sivuilta tarvitsetko luvan.

Rakennusoikeus
Rakennusoikeus määritellään yleiskaavoissa, rakennusjärjestyksessä ja asemakaavoissa ja se kertoo, miten paljon rakennuspaikalle saa rakentaa. Katso myös kerrosala.

Rakennustapaohje, erityismääräys, lisämääräys
Asemakaavan lisäksi alueella voi olla voi olla lisämääräyksiä (rakennustapaohjeita), joita tulee noudattaa. Aluetta koskevat rakennustapaohjeet voi tilata ajantasakaavaotteiden tavoin kiinteistö- ja mittauspalveluista - aineistotilaukset. Kopiot ovat maksullisia.

Ranta-asemakaava (MRL 73-75, 77 §, MRA 33-36 §)
Ranta-asemakaava (ent. rantakaava) on pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittu asemakaava. Suunnitellun rakentamisen ja muun maankäytön tulee sopeutua rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Maanomistajalla on oikeus laatia ranta-asemakaavaehdotus omistamalleen ranta-alueelle.

S
___________________________________________________________________________


Seutukaava
Vuoden 1999 loppuun asti voimassa olleen rakennuslain aikana laaditut maakuntatason kaavat ovat seutukaavoja. Jo laaditut seutukaavat ovat edelleen seutukaavoja siirtymäjakson ajan eli 1.1.2010 asti ja ne ovat voimassa rakennuslain mukaisin oikeusvaikutuksin. Seutukaavat korvataan 1.1.2010 maakuntakaavoilla. Nykyisiä seutukaavoja voidaan korvata ja kumota siirtymäjakson aikanakin. Vertaa kohta maakuntakaava.

Suunnittelutarvealue, suunnittelutarveratkaisu, suunnittelutarveharkinta (MRL 16§, 85-90§ ja 137 §)
Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan sellaista aluetta, jolla jo tapahtuneen rakentamisen tai alueen muiden olosuhteiden vuoksi on tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohtojen tai viemärin rakentamiseen tai vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealue edellyttää alueen kokonaisvaltaista suunnittelua, mutta rakentamista ohjataan asemakaavoituksen sijasta suunnittelutarveratkaisuilla. Alue voi olla suunnittelutarvealue suoraan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tai yleiskaavojen ja rakennusjärjestyksen määräyksien mukaan. Salon rakennusjärjestykseen on määritetty alueita suunnittelutarvealueiksi (rakennusjärjestys löytyy rakennusvalvonnan sivuilta kohdasta määräykset). Suunnittelutarvealueen ohella myös yksittäinen rakennushanke voi ympäristövaikutustensa merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajempaa harkintaa (suunnittelutarveratkaisua).

Suunnittelutarveratkaisun yhteydessä selvitetään mm. aiheuttaako rakentaminen haitallista yhdyskuntakehitystä. Suunnittelutarveratkaisu valmistellaan Salossa kaupunkisuunnittelussa ja päätöksen tekee kaupunkisuunnittelulautakunta. Alueellisella ympäristökeskuksella on valitusoikeus kunnan suunnittelutarveasiassa tekemistä MRL 137 §:n mukaisista päätöksistä. Ranta-alueille rakentamisessa on erilliset edellytykset (MRL 72 §). Niissä ratkaisun antaa alueellinen ympäristökeskus. Ohjeita suunnittelutarveratkaisun hakemiseen ja tarvittavat lomakkeet löytyvät kohdasta Poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu.

T
___________________________________________________________________________


Tehokkuusluku
Tehokkuusluku (e) ilmaisee rakennusoikeuden kerrosalan ja tontin pinta-alan suhteena. Eli kääntäen tontin rakennusoikeus = e x tontin pinta-ala.

Toimenpidelupa
Toimenpidelupa tarvitaan mm. rakennelmien (esim. katos) ja laitosten (esim. maston, säiliön ja piipun) pystyttämiseen. Vrt. rakennuslupa

Tonttijako (MRL 78-82 §, MRA 37-40 §)
Rakennuskortteliin kuuluva alue jaetaan tonteiksi. Tonttijako voidaan laatia asemakaavan yhteydessä joko sitovana tai ohjeellisena. Tonttijako voidaan myös laatia erillisenä toimituksena, jolloin asemakaava toimii ohjeena. Tonttijakoa voidaan muuttaa joko asemakaavanmuutoksen yhteydessä tai erillisellä tonttijaonmuutoksella.

Tonttikartta, rakennuslupakartta
Tonttikartta on rakennuslupahakemuksen liitekartta. Tonttikartassa esitetään tontin rajamitat ja asemakaavan kaavamääräykset. Salossa tonttikartta tilataan kiinteistö- ja mittauspalveluista - aineistotilaukset. Tonttikartta on maksullinen.

V
___________________________________________________________________________


Valitus, Valitusoikeus (KL 92 §, MRL 191-192 §)
Kaavan hyväksymispäätöksestä, poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta voi valittaa vain se, jolla on kuntalain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Salossa em. valitukset tehdään Turun hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää.

Valmistelija, kaavan valmistelija
Vireillä olevien kaavojen valmistelijat Salossa löytyvät kaavoituskatsauksesta. Kaavoituskatsaus

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MRL 22-24 §)
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtioneuvosto voi asettaa erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Valtioneuvoston päätös koskien näitä tavoitteita on tehty 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee huomioida kaavoja laadittaessa. Merkittävin osa tavoitteista kohdistuu maakunta- ja yleiskaavoitukseen. Tavoitteet on ryhmitelty kuudeksi asiakokonaisuudeksi: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, 5) Helsingin seudun erityiskysymykset ja 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Lisätietoa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista voi lukea ympäristöhallinnon internet-sivuilta osoitteesta http://www.ymparisto.fi/vat.

Vastine
Vastine kaavoitusprosessissa tarkoittaa kaavoittajan valmistelemaa ja kaupunginhallituksen hyväksymää antamaa vastausta tai perustelua tehdylle kaavaratkaisulle. Se annetaan kaavan laatimisvaiheessa kaavaehdotuksesta tehtyyn muistutukseen tai valitukseen.

Vireilletulo
Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Yleensä kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella kaupungin virallisella ilmoitustaululla (os. Tehdaskatu 2), internetissä www.salo.fi/ilmoitustaulu ja Salon Seudun Sanomissa. Vaikutuksiltaan vähäisten kaavojen vireilletulosta ilmoitetaan osallisille kirjeellä.

Y
___________________________________________________________________________


Yleiskaava, yleiskaavoitus (MRL 35-45 §,MRA 16-23 §)
Yleiskaava on yleispiirteinen kuntatason maankäyttösuunnitelma, joka tähtää tulevaisuuteen. Yleiskaava voidaan laatia joko oikeusvaikutteisena tai oikeusvaikutuksettomana. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain (vaihekaava), osa-alueittain (osayleiskaava) tai kuntien yhteisenä yleiskaavana (yhteinen yleiskaava). Ks. myös kaavoituksen tasot

palkki_rummunlyöjä.jpg