KOKO_Salo250RGB.jpg

Valtakunnallinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) lopetettiin vuoden 2011 lopussa

Valtioneuvosto päätti lopettaa KOKO:n 31.12.2011. Salon seudun KOKO päättyi 30.6.2012. KOKO:n toiminnasta kerrotaan loppuraportissa.

KOKO toimi starttimoottorina isommille kehittämishankkeille. Ohjelman rahoitus kohdentui ensisijaisesti toimintatapojen kehittämiseen, eli yhteistyömenettelyjen ja -muotojen kehittämiseen sekä kehittämisen koordinointiin ja prosessien käynnistämiseen, eli mahdollisten esiselvitysten ja pilottiprojektien toteuttamiseen. Olennaista oli KOKO:n vipuvaikutus muihin ohjelmiin ja kehittämishankkeisiin. KOKO:lla parannettiin alueellisen kehittämistyön toimintatapoja, tiivistettiin alueiden välistä yhteistyötä, verkotettiin alueita sekä vauhditettiin tiedon ja kokemusten vaihtoa. Kansallisen tason KOKO:a koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö (www.tem.fi/koko).

Salon seudun KOKO:ssa neljä teemaa

Salon seudun ohjelma korosti kumppanuutta, ennakointia ja vahvuuksiin perustuvaa kehitystä.

Salon seudun KOKO koostui neljästä teemasta:

  • Innovaatioympäristön vahvistaminen
  • Korkeaan osaamiseen perustuvan kilpailukyvyn säilyttäminen ja vahvistaminen sekä elinkeinorakenteen monipuolistaminen
  • Maaseudun uusien mahdollisuuksien tukeminen
  • Aluerakenteen kehittämisroolin vahvistaminen

Ohjelman läpäisyteemat olivat:

  • ICT:n hyödyntäminen
  • E18 ja kantatie 52:n vahvistaminen
  • uuden kunnan rakentaminen
  • alueen vetovoimaisuuden vahvistaminen
  • ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen

Ohjelman toteutusta ohjasi seudullinen ohjausryhmä, johon kuuluivat edustajat Salon ja Someron kaupungeista, Salon TE-toimistosta, Yrityssalo Oy:stä, seudun yrittäjäjärjestöistä, kauppakamarista, Salon seudun koulutuksen kuntayhtymästä, Turun ammattikorkeakoulusta, maaseudun toimintaryhmistä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta sekä Varsinais-Suomen liitosta. Ohjausryhmän esittelijänä ja sihteerinä toimi Salon seudun KOKO:n ohjelmapäällikkö Anita Silanterä.

KOKO-toimenpiteet

  • Osaajakartoituksessa selvitettiin Salon seudulta työtä etsivien korkeakoulutettujen yksityiskohtainen osaaminen. Kartoituksen tuloksia hyödynnetään yrityshoukuttelussa.
  • Salon kaupungin päätöksenteon tueksi luotiin päätösten ennakkoarvioinnin malli.
  • Seudun kehittämishankkeiden vaikuttavuuden parantamiseksi tarjottiin hankeosaajakoulutusta. Koulutus oli niin suosittu, että sitä järjestettiin kahtena samansisältöisenä kurssina.
  • Somerolla tehtiin alueellinen imagotutkimus kuntamarkkinoinnin ja kehittämisen tueksi.
  • Somerniemen torilla pilotoitiin kaupungin ja kiinteistönvälittäjien asukashankinta- ja tonttimarkkinointikampanjan yhteistyömallia.
  • Uudet asukkaat toivotettiin tervetulleiksi ja heille tarjottiin aluetta sekä alueen palveluita esittelevä kiertoajelu.
  • Laadittiin selvitys maaseutuyrittäjyydestä. Raportti löytyy MTT:n julkaisusarjasta: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti24.pdf
  • Korkeakoulutettujen työttömien maahanmuuttajien osaaminen kartoitettiin haastatteluin.
  • Vanhusten kotipalveluiden kustannuslaskentamalli
  • Someron yritysverkoston kehittämiseksi tehtiin selvitys
  • Kantatie 52:n väyläajattelun kehittämisen tueksi tehtiin nykytilaselvitys
  • Tarkasteltiin seudullista julkisten toimijoiden elinkeinokehittämisen yhteistyön tilannetta ja kehittämistarpeita.
  • Toiminnallisen ja maankäytöllisen kyläsuunnittelun mallin luominen ja pilotointi
  • Salon kaupallinen vetovoimatutkimus, taustaraportti ja johtopäätökset sekä konsultti Taina Ollikaisen esitys 7.6.2012
  • Ympäristökampanja
  • Maiseman merkitys alueen vetovoimatekijänä -selvitys ja pilotti