Valtakunnallinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) lopetettiin vuoden 2011 lopussa

Valtioneuvosto päätti lopettaa KOKO:n 31.12.2011. Salon seudun KOKO päättyi 30.6.2012. KOKO:n toiminnasta kerrotaan loppuraportissa.

KOKO toimi starttimoottorina isommille kehittämishankkeille. Ohjelman rahoitus kohdentui ensisijaisesti toimintatapojen kehittämiseen, eli yhteistyömenettelyjen ja -muotojen kehittämiseen sekä kehittämisen koordinointiin ja prosessien käynnistämiseen, eli mahdollisten esiselvitysten ja pilottiprojektien toteuttamiseen. Olennaista oli KOKO:n vipuvaikutus muihin ohjelmiin ja kehittämishankkeisiin. KOKO:lla parannettiin alueellisen kehittämistyön toimintatapoja, tiivistettiin alueiden välistä yhteistyötä, verkotettiin alueita sekä vauhditettiin tiedon ja kokemusten vaihtoa. Kansallisen tason KOKO:a koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö (www.tem.fi/koko).

Salon seudun KOKO:ssa neljä teemaa

Salon seudun ohjelma korosti kumppanuutta, ennakointia ja vahvuuksiin perustuvaa kehitystä.

Salon seudun KOKO koostui neljästä teemasta:

• Innovaatioympäristön vahvistaminen
• Korkeaan osaamiseen perustuvan kilpailukyvyn säilyttäminen ja vahvistaminen sekä elinkeinorakenteen monipuolistaminen
• Maaseudun uusien mahdollisuuksien tukeminen
• Aluerakenteen kehittämisroolin vahvistaminen

Ohjelman läpäisyteemat olivat:

• ICT:n hyödyntäminen
• E18 ja kantatie 52:n vahvistaminen
• uuden kunnan rakentaminen
• alueen vetovoimaisuuden vahvistaminen
• ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen

Ohjelman toteutusta ohjasi seudullinen ohjausryhmä, johon kuuluivat edustajat Salon ja Someron kaupungeista, Salon TE-toimistosta, Yrityssalo Oy:stä, seudun yrittäjäjärjestöistä, kauppakamarista, Salon seudun koulutuksen kuntayhtymästä, Turun ammattikorkeakoulusta, maaseudun toimintaryhmistä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta sekä Varsinais-Suomen liitosta. Ohjausryhmän esittelijänä ja sihteerinä toimi Salon seudun KOKO:n ohjelmapäällikkö Anita Silanterä.

KOKO-toimenpiteet

• Osaajakartoituksessa selvitettiin Salon seudulta työtä etsivien korkeakoulutettujen yksityiskohtainen osaaminen. Kartoituksen tuloksia hyödynnetään yrityshoukuttelussa.
• Salon kaupungin päätöksenteon tueksi luotiin päätösten ennakkoarvioinnin malli.
• Seudun kehittämishankkeiden vaikuttavuuden parantamiseksi tarjottiin hankeosaajakoulutusta. Koulutus oli niin suosittu, että sitä järjestettiin kahtena samansisältöisenä kurssina.
• Somerolla tehtiin alueellinen imagotutkimus kuntamarkkinoinnin ja kehittämisen tueksi.
• Somerniemen torilla pilotoitiin kaupungin ja kiinteistönvälittäjien asukashankinta- ja tonttimarkkinointikampanjan yhteistyömallia.
• Uudet asukkaat toivotettiin tervetulleiksi ja heille tarjottiin aluetta sekä alueen palveluita esittelevä kiertoajelu.
• Laadittiin selvitys maaseutuyrittäjyydestä. Raportti löytyy MTT:n julkaisusarjasta: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti24.pdf
• Laadittiin maatalouden kehittämisohjelma
• Korkeakoulutettujen työttömien maahanmuuttajien osaaminen kartoitettiin haastatteluin.
• Vanhusten kotipalveluiden kustannuslaskentamalli
• Someron yritysverkoston kehittämiseksi tehtiin selvitys
• Kantatie 52:n väyläajattelun kehittämisen tueksi tehtiin nykytilaselvitys
• Tarkasteltiin seudullista julkisten toimijoiden elinkeinokehittämisen yhteistyön tilannetta ja kehittämistarpeita.
• Toiminnallisen ja maankäytöllisen kyläsuunnittelun mallin luominen ja pilotointi
• Salon kaupallinen vetovoimatutkimus, taustaraportti ja johtopäätökset sekä konsultti Taina Ollikaisen esitys 7.6.2012
• Ympäristökampanja
• Maiseman merkitys alueen vetovoimatekijänä -selvitys ja pilotti