Kuluttajapalveluiden ja kulutustavaroiden turvallisuuden valvonta

Kuluttajaturvallisuusvalvonta koskee yksityiseen kulutukseen käytettävien tavaroiden ja palveluiden turvallisuutta. Kuluttajturvallisuuslain (920/2011) mukaan tuote tai palvelu ei saa aiheuttaa vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Monien tuoteryhmien turvallisuudesta on olemassa myös yksityiskohtaista lainsäädäntöä (esim. lelut, kosmetiikka ja sähkölaitteet). Palveluiden (esimerkiksi uimahallit, uimarannat, leikkikentät, laskettelurinteet) turvallisuutta valvovat pääasiassa paikallishallinnon eli kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset. Valvonta kohdistetaan riskinarvioinnin perusteella. Kulutustavaroiden turvallisuutta valvoo pääasiassa Tukes. Joidenkin tavara- ja palveluryhmien valvonta on kuitenkin erikseen määrätty muille viranomaisille. Lista löytyy Tukesin verkkosivuilta

Kuluttajaturvallisuuslaki ei koske vahingonkorvausoikeudellisia kysymyksiä. Kuluttajan taloudelliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista on säädetty kuluttajansuojalaissa (38/1978).

Kuluttajaturvallisuuslaissa säädetään tiettyjen palvelujen tarjoajille velvollisuus ilmoittaa kunnan valvontaviranomaiselle palvelun tarjoamisen aloittamisesta, toiminnan olennaisesta muuttamisesta ja palvelun tarjoajan vaihtumisesta. Näiden palvelujen tarjoajat on myös velvoitettu laatimaan turvallisuusasiakirja. Ilmoituslomake on saatavissa ympäristöterveydenhuollon sivulla.

Ilmoitusvelvollisia ovat seuraavien palvelujen tarjoajat:

1. huvipuisto, perhepuisto, eläintarha, kotieläinpuisto, tivoli ja sirkus

2. kuntosali

3. laskettelukeskus ja muu rinnekeskus

4. leikkikenttä ja siihen rinnastettava sisäleikkipaikka

5. rullalautailupaikka ja vastaavanlainen pyöräilypaikka

6. seikkailu-, elämys- ja luontopalvelu sekä niihin rinnastettava muu ohjelmapalvelu, jollei siihen sisältyvää riskiä

voida arvioida vähäiseksi.

7. kiipeilykeskus

8. ratsastustalli ja muu ratsastuspalvelu

9. kartingrata

10. uimahalli, maauimala, kylpylä ja viihdekylpylä

11. uimaranta ja talviuintipaikka

12. tatuointi-, lävistys- ja muu kehonmuokkauspalvelu

13. turvapuhelinpalvelu ja muu vastaava palvelu

14. tapahtuma, joka sisältää merkittävän riskin, josta toteutuessaan voi aiheutua vaaraa jonkun turvallisuudelle palveluun osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi

Velvollisuus ilmoittaa palvelun tarjoamisen aloittamisesta ei kuitenkaan koske niitä palveluja, joiden tarjoaminen on aloitettu ennen lain voimaantuloa (1.1.2012).

Kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö ei myöskään koske yleishyödyllisiä yhdistyksiä, kuten urheiluseuroja ja partiolippukuntia silloin, kun ne tarjoavat toimintaa ainoastaan jäsenilleen eikä kyse ole elinkeinotoiminnaksi laskettavista palveluista.

Vastuu turvallisuudesta toiminnanharjoittajalla:

Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön mukaan ensisijainen vastuu tavaroiden ja palvelujen turvallisuudesta on toiminnanharjoittajalla (valmistaja, maahantuoja, myyjä tai palvelun tuottaja). Palvelujen tarjoajien on toimittava huolellisesti ja varmistettava, ettei palvelun käyttämisestä aiheudu vaaraa lähistöllä oleville henkilöille.

Palvelun tarjoajien velvollisuuksista on koottu tietopaketti Tukesin verkkosivuille

Ohje turvallisuusasiakirjan laatimiseksi.

Toiminnanharjoittajan ilmoitus vaaralliseta palvelusta.