Psykososiaalinen tuki traumaattisissa tilanteissa

HOITOSUOSITUKSET

Ennakoiva valmentautuminen

Ennakoiva valmentautuminen sisältää suunnitelman laatimisen, sen säännöllisen seurannan ja arvioinnin sekä suunnitelmaan perustuvien harjoitusten ja koulutusten järjestämisen.

Psyykkinen ensiapu onnettomuuspaikalla ja lähipäivien aikana

Ensiapu ja tiedotus

Äkillisen traumaattisen kriisitilanteen jälkeen järjestetään viestintäyksikön, vastuullisten viranhaltijoiden ja pelastusviranomaisten toimesta asianmukainen ja selkeä tiedotus (-tilaisuus) tapahtuneesta, odotettavista olevista ongelmista ja käytettävistä tukipalveluista.
Eri yksiköt tiedottavat tiedotus- ja toimintasuunnitelmiensa mukaisesti omissa yksiköissään.
Niille, jotka haluavat puhua, järjestetään viivytyksettä tilaisuus inhimilliseen tukeen. Tarjoa mahdollisuutta debriefingiin sekä vertaistukeen. Lapsille ja nuorille annetaan tietoa ja tukea pienissä ryhmissä. Myös huoltajille ja kasvatushenkilöstölle annetaan tietoa ja ohjausta lasten ja nuorten tuen tarpeesta.

Mahdollisuus puhua tapahtuneesta on tärkeää, jotta

  • voi saada apua ja lohdutusta
  • tuntea helpotusta
  • tiedostaa paremmin tunteensa
  • voi jakaa omat kokemuksensa muiden kanssa
  • kieltämisen perusmekanismi murtuu
  • läheiset ymmärtävät paremmin kokemaa
  • antaa muille apua.

Rauhoittava ja turvallinen hoitokontakti, seuranta ja avun järjestäminen arkielämään

Rauhoittavan ja turvallisen hoitokontaktin luominen on ensisijaista ensiapuhenkilöstön, poliisin, vapaaehtoisten ja viranomaisten toimesta. Suuronnettomuuksissa henkinen ensiapu turvataan vapaaehtoisilla auttajilla, koska ammatillisesti koulutettuja ei ole riittävästi tarjolla. Ensiavun jälkeen traumaattisen tilanteen kokeneet henkilöt ohjataan lääkärin tutkimukseen ja hoidon tarpeen arviointiin.

Huolehtiminen henkisen tuen jatkumisesta

Henkisen hyvinvoinnin seuranta ja aktiivinen avun tarjoaminen tarvittaessa:

  • tilanteen ja tunteiden rauhoittaminen alusta alkaen on tärkeää
  • perustarpeista huolehtiminen välittömästi ja jatkuvasti (suoja ja
    käytännön apu)
  • varmistetaan yhteys lähiomaisiin, perheeseen tai muuhun sosiaaliseen verkostoon ja paikalliseen auttamisjärjestelmää
  • tuetaan sopeutumista, tarjotaan tietoa stressireaktioista
  • ohjataan tai otetaan yhteyttä tukipalveluihin (työterveyshuolto, eri välittömän ja jälkihuollon avun ja tuen järjestäjät)

Psyykkistä tukea ja hoitoa on tarjottava yksilöllisten tarpeiden perusteella. Stressihäiriötä ei ole mahdollista ehkäistä trauman jälkeisellä kertaluonteisella jälkipuinnilla. Jälkipuinnin tulee sisältää aina seuranta ja mahdollisuus jatkotapaamiseen sekä aktiivisen avun tarjoamisen, jos oireet pitkittyvät.

Kaupungin johtoryhmä asettaa kulloiseenkin tilanteeseen tarvittaessa kriisityöryhmän. Mahdollisimman pitkälle toimitaan normaaliorganisaation pohjalta.

Hoidon järjestäminen

Pitkäkestoisen traumaperäisen stressihäiriön hoitomenetelminä ovat lyhytterapeuttiset auttamistavat, jaksottaiset interventiot, seuranta, ajoittaisen tuen ja avun järjestäminen, pitkäkestoiset terapiat.
Vaikeisiin oireisiin suositellaan kognitiivista, altistusta sisältävää käyttäytymisterapiaa ja tarvittaessa oireenmukaista lääkitystä.
Terveyskeskuslääkäri ohjaa psyykkisen hoidon piiriin yksilöllisen hoitoarvion perusteella. Hoitona on lääkärintutkimukseen perustuva kriisiterapeuttinen keskusteluhoito ja tarvittaessa lääkehoito. Oireiden pitkittyessä henkilö voidaan ohjata kriisiterapiaan kriisikeskus Etappiin.