Kaupungin maanhankinta

Kaupungilla on määritellyn strategian mukaisesti oltava ns. raakamaata kaavoituksen tarpeisiin kymmenen vuoden tarvetta vastaava määrä. Tämän vuoksi kaupunki harjoittaa jatkuvaa aktiivista maanhankintaa kasvualueilta. Maanhankinta on lyhyistä suhdannevaihteluista riippumatonta pitkäjänteistä toimintaa. Toiminnassa korostuu luottamuksellisuus ja maanomistajien yhdenmukainen kohtelu. Tämä tarkoittaa mm. maakauppaneuvotteluissa samojen periaatteiden, mutta ei saman hinnan käyttämistä. Maan arvo muodostuu kaupungin näkökulmasta monen eri tekijän summasta.

Kaupungin maanhankinta perustuu pääsääntöisesti vapaaehtoisiin suoriin kauppoihin maanomistajien kanssa. Tämä mahdollistaa parhaan lopputuloksen kaupan ehtojen kannalta. Tämän lisäksi kaupungilla on lainsuomia muita tapoja hankkia maata, kuten mm:

Yleisen alueen lohkominen asemakaavan mukaisilla katualueilla. Kaupunki saa katualueet omistukseensa em. toimituksen rekisteröimisellä. Tämän jälkeen suoritettavassa haltuunottomenettelyssä määritellään ao. korvaukset maapohjasta ja kasvillisuudesta ym. Maanomistajalla on määrätty ilmaisluovutusvelvollisuus mm. ensimmäisen asemakaavan mukaisella katualueella tai siltä osin, kun katualue on yksityistielain tarkoittamaa yksityistietä.

Etuosto-oikeuden käyttö, jota säätelee etuostolaki.

Esim. maankäyttö- ja rakennuslain, kiinteistönmuodostuslain ja muun lunastuslainsäädännön mukaiset lunastusmahdollisuudet.

Lähinnä kaavamuutostilanteissa voidaan lisäksi toimia mm. maankäyttösopimusten avulla, jonka yhteydessä sovitan mahdollisesti kaupungin omistukseen tulevista maa-alueista. Maapoliittisten keinojen käyttämistä linjataan laajemmin ja tarkemmin maapoliittisessa ohjelmassa.

Mikäli olet myymässä maa-aluetta, voit tiedustella kaupungin mahdollista ostohalukkuutta kiinteistö- ja mittauspalvelujen johtajalta Ari Vainiolta. Kaupungin ostohalukkuuteen vaikuttaa mm. alueen yleiskaavallinen tilanne. Maanhankintaa käsitellään luottamuhenkilöistä sekä virkamiehistä koostuvassa maapoliittisessa työryhmässä. Päätöksenteko tapahtuu pääsääntöisesti kaupunginhallituksessa.