Maisemansuojelu

Marraskuussa 2005 Suomi hyväksyi eurooppalaisen maisemasopimuksen. Sopimuksen lähtökohta on, että maisema on tärkeä ihmisten hyvinvoinnille, kansalliselle identiteetille ja kulttuurille. Maisemalla on merkitystä myös taloudelliselle toiminnalle; hoidettu maisema esimerkiksi tukee alueen tuotteiden markkinointia ja edistää matkailutoimintaa.
Sopimus koskee kaikenlaisia maisemia, sekä kauniita että arkimaisemia. Se velvoittaa viranomaisia ottamaan huomioon ja vaalimaan maisema-arvoja sellaisessa päätöksenteossa, jolla voi olla vaikutusta maisemaan. Lisäksi sopimus velvoittaa kehittämään menettelytapoja, joilla kansalaiset voisivat osallistua maisemaa koskevaan päätöksentekoon.
Perustuslain mukaan vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä, mukaan lukien maisemat, kuuluu kaikille ja jokaisella on oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

kulttuurimaisema.JPG
Vanhaa kulttuuriympäristöä tulee vaalia. Kuva Eija Hagelberg

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Salossa

Salossa on pitkä asutushistoria, joka näkyy edelleenkin paikoitellen maisemassa. Salossa on runsaasti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita, jotka pitävät sisällään monia kulttuurimaiseman kerroksia. Kulttuurimaisemissa on paitsi ihmisen tekemiä rakenteita myös luontoa. Mm. perinnemaisemat, vanhat puistot ja puutarhat, viljelyaukeat ja jopa vanhat rakennukset itsessään ovat arvokkaita elinympäristöjä monille eliölajeille. Alla on esitelty Ympäristöministeriön ja Museoviraston arvokkaaksi määriteltyjä kulttuuriympäristöjä. Suurin osa kohteista on yksityisomistuksessa, joten etenkään rakennuksia ei sovi mennä tutkimaan liian läheltä.

Halikonjoen-Uskelanjoen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Sijainti: Halikko, Pertteli, Salo
Pinta-ala: 13 000 hehtaaria
Kuvaus: Maisema-alue ulottuu Halikonlahden pohjukasta Halikon ja Salon taajamia sivuten koilliseen Uskelanjokilaaksoa pitkin Perttelin kirkon ohitse ja luoteessa Halikonjoen laaksoa pitkin Vaskion kirkonkylään. Maisema-alueella on ollut runsaasti asutusta jo esihistoriallisella ajalla aina kivikaudelta lähtien.

Alla olevan listan kohteet ovat ns. valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, tiedot pohjautuvat pääosin vuoden 1993 julkaisuun "Rakennettu kulttuuriympäristö" (Museovirasto ja Ympäristöministeriö 1993).

Halikonlahden kulttuurimaisema, Halikko

Sijainti: Halikonlahti ja sen lähiympäristö
Kuvaus: Halikonlahden laaja kulttuurimaisema koostuu kolmesta edustavasta kartanoympäristöstä (Vuorentaka, Viurila ja Joensuu), Halikon keskiaikaisesta harmaakivikirkosta sekä Halikonjoen varren viljelyaukeista. Halikonjoki on uurtanut savimaahan mutkittelevan, paikoin hyvinkin syvän uomansa. Maisemakokonaisuuteen liittyy myös Rikalan rautakautinen kalmisto ja linnavuori.

maisema.JPG
Halikonjokilaakso. Kuva Eija Hagelberg

Suuri Rantatie ympäröivine kulttuurimaisemineen, Halikko

Sijainti: Paimio rajalta Halikon kirkolle 2351-tietä melko tarkasti noudatteleva tielinja
Kuvaus: Vanha maantie johtaa mutkitellen halki kauniin kulttuurimaiseman ja ylittää Halikonjoen kirkon eteläpuolella. Matkan varrella mm. Piintilän ratsutila, Hajalan vanha rautatietaajama, Trömperin kestikievari (nyk. kotiseutumuseo) ja museosilta kirkon kupeessa, silta vuodelta 1866.

Angelniemen kirkkomaisema, Halikko

Sijainti: Angelniemen saarella, saaren luoteisreunalla
Kuvaus: Angelniemen puinen pitkäkirkko on rakennettu 1772-74, ja sillä on huomattava asema merenrannan pienimuotoisessa maatalousmaisemassa. Kirkosta koilliseen sijaitsee Pärnäspään kartano.

Sapalahden kulttuurimaisema, Halikko

Sijainti: Angelniemellä, Kemiönsaaren kunnan rajan tuntumassa
Kuvaus: Sapalahden vanha rälssisäteri sijaitsee samannimisen lahden pohjukassa. Päärakennus empiretyyliä 1800-luvun alkupuolelta. Talousrakennukset on muurattu kuonatiilestä. Kartanokokonaisuutta ympäröi edustava viljelymaisema.

Johannislund, Kiikala

Sijainti: Hyyppärän harjualueella, Kiikalan kirkonkylästä itään
Kuvaus: Johannislundin lasitehdas toimi vuosina 1813-1960. Ruukinkartanon päärakennus on 1870-luvulta. Runsaasti työväenasuntoja.

Kruusilan kylä ja kulttuurimaisema, Kiikala

Sijainti: Hirsjärven koilliskärjessä sijaitseva kylä
Kuvaus: Kruusilan kylä peltoineen muodostaa kauniin kulttuurimaiseman.

Kiskon kirkonkylä, Kisko

Sijainti: Kiskon kirkonkylä
Kuvaus: Kirkonkylä on säilyttänyt perinteisen, 1900-luvun alun asunsa ja sen sijainti Kirkkojärven rannalla on maisemallisesti edustava. Järvenrannan pellot yhdistävät sen Haapaniemen kulttuurimaisemaan. Kiskon puukirkko rak. 1810. Kivinen pitäjänmakasiini. Pappila 1882. Kansakoulu 1870-l.

Haapaniemen kulttuurimaisema, Kisko

Sijainti: Kiskon kirkonkylästä etelään Kirkkojärven itärannalla
Kuvaus: Haapaniemen kartanon mailla on säilynyt kivinen linnanraunio 1500-luvulta, Hornien kaudelta. Rälssisäterin puinen mansardikattoinen päärakennus 1720-luvulta. Niemen vanha puusto yhdessä järvimaiseman ja Haapaniemen edustalla olevan saaren kanssa muodostavat arvokkaan maisemakokonaisuuden.

Orijärven kaivosalue, Kisko

Sijainti: Kiskon kirkonkylästä itään kohti Uudenmaan rajaa metsäalueella
Kuvaus: Orijärven 1700-luvun keskivaiheilla perustetun kuparikaivoksen alueella on säilynyt kaivoskartanon puinen päärakennus 1700-luvun lopulta, työväenasuntoja ja vanha kaivostorni maisemallisesti merkittävien, veden peittämien avolouhosten vierellä.

Mommolan kartano ja kulttuurimaisema, Kisko

Sijainti: Toijan taajamassa, Kirkkojärven pohjoispuolella
Kuvaus: Maisemallisesti merkittävällä paikalla sijaitseva kartano, jonka päärakennus on vuodelta 1782. Pihapiiriin kuuluu myös vanhempi päärakennus 1600-luvulta. Kartanon englantilaistyylinen puisto juontaa 1780-luvulta.

Ylisjärven kulttuurimaisema ja Ruotsalan kylä, Muurla

Sijainti: Ylisjärven pohjoisrannalla, 110-tien eteläpuolella
Kuvaus: Laajojen viljelyaukeiden ympäröimä Ruotsala on seudun edustavimpia kyläkokonaisuuksia. Kyläraitin varrella sijaitsevat vanhat kantatalot nauhamaisesti. Järven koillisrinteessä Eriksbergin kartanon vanha, puiston ympäröimä rakennusryhmä. Ylisjärven alueelta on löydetty runsaasti jälkiä kivikautisesta asutuksesta.

Perniön kirkon miljöö, Perniö

Sijainti: Perniön kirkko lähiympäristöineen
Kuvaus: Perniön keskiaikaisen kivikirkon vanhin osa 1300-luvulta. Kirkon miljööseen liittyy entinen kansakoulu ja pappila, jonka pihapiirissä vanhempi päärakennus vuodelta 1732.

Yliskylän kulttuurimaisema, Perniö

Sijainti: Perniönjoen varrella, Perniön asemasta pohjoiseen
Kuvaus: Yliskylän vanhin kirkko rakennettiin jo 1200-luvulla. Nykyinen puukirkko rak. 1753-55. Yliskylän kirkon kulttuurimaisemaan liittyy Yliskylän kartano, jonka päärakennus on vuodelta 1828.

Perniön aseman kulttuurimaisema, Perniö

Sijainti: Perniön asema, kirkonkylän pohjoispuolella, Saloon menevän tien itäpuolella
Kuvaus: Perniön rautatieasema rak. 1998-99. Hyvin säilyneeseen asemarakennukseen liittyy puisto ja muita rakennuksia. Asemayhdyskunnassa on säilynyt lukuisa vuosisadan alkupuolen (1900-l.) liikerakennuksia, jotka muodostavat viehättäviä raittinäkymiä.

Kosken ruukkialue, Perniö

Sijainti: Kiskonjoen varrella Perniön kirkonkylän ja Kiskon Toijan välissä.
Kuvaus: Kosken rautaruukki perustettu 1679. 1800-luvun alkupuolella toiminut myös kuparisulatto. Päärakennus vuodelta 1731. Kartanon ympäristö on lehtevää puistoa. Ruukin puinen ristikirkko on alun perin rakennettu toisaalle 1666 ja siirretty nyk. paikalle 1786-87. Runsaasti työväenasuntoja ja talousrakennuksia sekä kaksi kuonatiilistä hiiliuunia. Arvokkaita perinnemaisemia.

Melkkilän kartanomiljöö, Perniö

Sijainti: Perniön kirkonkylän länsipuolella
Kuvaus: Vanhan rälssikartanon puinen päärakennus vuodelta 1775, jota ympäröi rehevä puisto. Kokonaisuuteen kuuluvat vanhat palvelusväen asunnot, aitat ja kuonatiilistä muurattu navetta.

Latokartanon kulttuurimaisema, Perniö

Sijainti: Tammisaarentien länsipuolella Perniön (Salon) etelärajalla, Perniön- ja Kiskonjokien yhtymäkohdassa
Kuvaus: Latokartanon (eli Näsegårdin) rakennusryhmä sijaitsee Perniönjoen ja Kiskonjoen välisessä viljavassa peltomaisemassa. Koski on lounaisen Suomen komeimpia. Siellä on toiminut ruukki 1800-luvulla. Kuuston ruukki on perustettu 1732, se sijaitsee n. kahden km:n päässä Latokartanon koskesta, siellä on jäljellä kivisen vasarapajan raunio.

Kirjakkalan historiallinen teollisuusmiljöö

Sijainti: Teijolla
Kuvaus: Vuonna 1686 perustetun Kirjakkalan rautaruukin alueella on säilynyt vanhoja asuin- ja talousrakennuksia 1700- ja 1800-luvuilta ja jäännöksiä patorakennelmista kauniin kosken varrella.

Teijon ruukinalue, Perniö

Sijainti: Teijolla
Kuvaus: Masuuni perustettiin Teijoon 1686, siitä kehittyi myöhemmin rautaruukki. Ruukinalueen keskuksen muodostaa kivinen, rokokootyylinen ruukinkartano, joka valmistui 1770. Teijon pagodimainen ruukinkirkko on vuodelta 1830. Kartanoa ja kirkkoa ympäröi vanha puisto, joka on vanhimmilta osilta säännöllinen. Rantaan johtaa pitkä lehmuskuja. Ruukinalueella on lukuisia vanhoja työväenasuntoja sekä kuonatiilisiä tuotantorakennuksia.

Mathildedalin teollisuusmiljöö, Perniö

Sijainti: Mathildedal
Kuvaus: Teijoon läheisesti liittyvässä Mathildedalin rautaruukissa on säilynyt edustava valikoima vanhoja tuotanto- ja asuinrakennuksia, mm. putlaus- ja valssilaitokset 1850-luvulta. Kartano ja työväenasuntoja.

Strömman kanavan kulttuurimaisema, Perniö

Sijainti: Strömman kanavan ympäristö Kemiönsaaren rajalla Mathildedalista etelään.
Kuvaus: Strömman kanava ruopattiin 1897 ja uusittiin nykyisiin mittoihinsa 1968. Vanhan kanavan teräksinen kääntösilta on vuodelta 1897. Kanavan kaakkoisrannalla on Strömman kartanon rakennusryhmä, rannassa on perinnemaisemia.

Perttelin kirkkomaisema, Pertteli

Sijainti: Kaivolan kylässä (Perttelin kirkonkylässä) Uskelanjoen länsipuolella
Kuvaus: Perttelin keskiaikainen kivikirkko on 1400-luvulta. Kirkkomaata ympäröi harmaakiviaita. Kirkolla on huomattava merkitys osana Uskelanjoen kulttuurimaisemaa.

Juvankosken kulttuurimaisema, Pertteli

Sijainti: Romsila-Ruotsala-alueella
Kuvaus: Juvankoskella on toiminut paperitehdas 1830-luvulta aina 1900-luvun vaihteeseen. Tuotantorakennuksia ei paikalla ole säilynyt, vain yksi työväenrakennus.

Hiidentie, Pertteli

Sijainti: Uskelanjoen länsireunaa seuraileva tie
Kuvaus: Salosta Perttelin kirkon kautta Somerolle johtava Hiidentie seuraa Uskelanjoen juoksua. Keskiaikaisperäinen, mahdollisesti jo rautakautinen tie on säilyttänyt pääpiirteissään vanhan linjauksensa. Kulkee keskellä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Uskelanjokilaakson kulttuurimaisema, Salo

Sijainti: Salon keskustan pohjoispuolella Uskelanjokea ympäröivä avoin viljelysmaisema
Kuvaus: Isokylän jokirannassa on sijainnut Uskelan vanha emäkirkko. Kirkko purettiin maanvieremän seurauksena 1825. Paikalla yhä kellotapuli vuodelta 1751. Lähellä entinen Uskelan pappila. Hiidentie kulkee alueen halki. Moottoritie on halkaissut alueen 2000-luvulla.

Salon rautatieasema ja lähiasutus, Salo

Sijainti: Salon ydinkeskustassa, rautatien lähiympäristö
Kuvaus: Salon rautatieasema on rakennettu 1898-99. Se on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen asunsa. Puistomaiseen asema-alueeseen kuuluu useita 1900-luvun alun rakennuksia sekä 1940 rakennettu sirpalesuoja, vaihekoju ja rautatiesilta. Alueella on hyvin säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Aseman puistoa on uusittu 2000-luvulla.

Syvähuokon talo, Salo

Sijainti: Vähäjoen rannassa, lähellä Salon poliisiasemaa
Kuvaus: Insinööri J. Syvähuokon rakennuttama funktionalistinen yksityistalo valmistui vuonna 1934.

Kauniaisten kaupunginosa, Salo

Sijainti: Salon keskusta-aluetta, Turuntien pohjoispuolella
Kuvaus: Yhtenäinen pientaloalue on rakennettu 1930-luvulla. Puolitoistakerroksiset rakennukset muodostavat pihapuistoineen ja puutarhoineen arvokkaan kaupunkikuvan.

Lukkarinmäen kulttuurimaisema, Salo

Sijainti: Salon torin ja Uskelan kirkon välinen alue, kirkon ympäristö
Kuvaus: Salo-Uskelan kirkkomäen etelärinteellä on ollut kivikirkko, Pyhän Annan kappeli, jo keskiajalla. Uskelan kivikirkko valmistui 1832. Kirkon eteläpuolella levittäytyy hautausmaa. Lukkarinmäellä on säilynyt kirkkotien varrella vanhaa rakennuskantaa 1800-luvulta alkaen. Loivemmille sivurinteille on rakennettu 1920- ja 1930-luvuilla.

Suomusjärven kirkonkylä, Suomusjärvi

Sijainti: Suomusjärven kirkonkylä
Kuvaus: Kirkonkylä on säilyttänyt hyvin perinteisen mittakaavan ja uudisrakentaminen on ollut vähäistä kirkon ympärillä. Kylässä on useita talonpoikaisia rakennusryhmiä ja niiden sijainti mäkisessä maastossa tekee kyläkuvasta vaihtelevan. Puinen ristikirkko rak. 1847-49. Lainamakasiini kirkon vieressä on kotiseutumuseona. Vanha hautausmaa.

Laperlan kylän kulttuurimaisema, Suomusjärvi

Sijainti: Kitulan taajaman länsipuolella 110-tien tuntumassa Aneriojärven pohjoispuolella
Kuvaus: Kivikautisesta Suomusjärven kulttuurista kuulu Laperlan kylä muodostaa tasapainoisen, laajojen viljelysten ympäröivän kylämiljöön.

Anerionjokilaakson kulttuurimaisema, Suomusjärvi

Sijainti: Aneriojärven eteläpuoliset viljelyalueet
Kuvaus: Aneriojokilaakson kulttuurimaisema muodostaa Koorlan ja Lemulan kylien kohdalla laajan maisemakokonaisuuden. Maisemalle antaa ajallista syvyyttä tietoisuus alueen keskeisestä merkityksestä kivikaudella.

Särkisalon kirkkoympäristö, Särkisalo

Sijainti: Särkisalon kirkonkylä
Kuvaus: Puinen pitkäkirkko on rak. 1760. Rakennuksia ympäröi vanha hautausmaa.

Falkbergin kartano, Särkisalo

Sijainti: Meren rannalla Strömman kanavasta etelään
Kuvaus: Falkbergin kartanon puinen päärakennus on vanhimmilta osin 1700-luvun lopulta. Sitä ympäröi vanha puisto.

Förbyn kalkkikaivos, Särkisalo

Sijainti: Förby
Kuvaus: Förbyn kalkkikivilouhos on perustettu 1881. Alueella on säilynyt näyttävien avolouhosten lisäksi vanha kaivostorni.

Niksaaren kalastajakylä, Särkisalo

Sijainti: Niksaari, Särkisalo
Kuvaus: Kalastajakylässä on säilynyt runsaasti vanhaa saaristolaisperinteeseen liittyvää rakennuskantaa. Entistetyt asuinrakennukset, luhtiaitat, ranta-aitat ja tuulimylly muodostavat ehjän kokonaisuuden. Kylän pohjoispuolella on vanha kalkkilouhos.

Yhteystiedot

Ympäristönsuojelu
Halikon virastotalo
Hornintie 2-4, Halikko
PL 77, 24101 Salo
02 7781 (vaihde)