Monimuotoinen luontomme

Tervetuloa tutustumaan vihreään Saloon ja sen monipuoliseen luontoon! Salon luonto pitää sisällään ainutlaatuisen kokoelman erilaisia luontotyyppejä, joissa viihtyy lukuisia harvinaisia ja uhanalaisiakin eliölajeja. Salossa löydät saaristoluontoa, harjuluontoa, soita, kulttuuriympäristöjä, metsäselänteitä ja jalopuulehtoja, muiden muassa. Salo sijaitsee tammen luontaisen esiintymisalueen pohjoisrajalla, ns. hemiboreaalisen vyöhykkeen pohjoisreunalla. Tästä syystä lajistossa on lukuisia eteläisemmille alueille tyypillisiä lajeja.

Myös geomorfologialtaan Salo on hyvin monimuotoinen: jopa 50 metriä paksu savikerros peittää suuren osan Salon peruskalliota, koska alue on jääkauden jälkeen pitkään ollut merenpohjaa. Noin kolmasosa Salon maapinta-alasta on peltoa, loput pääosin metsämaata. Koko Suomen pinta-alasta peltomaata on vain noin 7 %, joten Salossa kulttuuriympäristöjen osuus alasta on suurimmasta päästä koko maassa. Alavien savisten jokilaaksojen vastakohtana kohoavat korkeat jyrkkärinteiset kalliomäet, joiden luonto poikkeaa huomattavasti ympäröivistä peltoalueista. Kituliaasti kasvavat männyt ja jäkäläpeitteiset kalliot luonnehtivat kalliomäkien huippuja, joissa tunnelma on kuin erämaassa.

Salon itäosissa vallitsee toisentyyppinen maiseman rakenne kuin muualla Salossa. Siellä pellot ovat pieniä, ja suuret metsäalueet muodostavat yhtenäisen viheralueen. Kiskon-Vihdin järviseudulla, johon Salon itäosat kuuluvat, on satoja pieniä järviä, lampia ja lähteitä ja vesi on kirkasta, toisin kuin Salon kaupungin savisilla länsi-, pohjois- ja eteläosilla.

Oravisammal kasvaa tammen rungolla Salossa. Kuva Iiro Ikonen

Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat keskittymät Salossa

Jalopuulehdot

Salon seudulla on säilynyt pirstoutuneena jäänteitä entisistä mahtavista jalopuulehdoista ja hakamaista sekä pähkinäpensaikoista. Pähkinää kasvaa runsaasti mm. kulttuurivaikutteisilla alueilla Salossa ja Kiskossa. Edustavia tammialueita on mm. Halikossa ja Perniössä. Ilmaston lämpenemisen myötä jalopuumetsien on ennustettu yleistyvän. Salossa kasvavat luonnonvaraisina tammi, vaahtera, vuorijalava, saarni, metsälehmus ja pähkinäpensas, pensaista mm. näsiä ja koiranheisi.

Pähkinälehto on kauneimmillaan keväällä vuokkojen kukinta-aikaan, mutta myös myöhemmin kesällä sen vehreys viehättää. Kuva Märynummen pähkinälehdosta. Kuva Eija Hagelberg

Kiskonjoen pienvedet

Kiskonjoen vesistöalueella on luonnonsuojelullisesti erittäin merkittäviä pienvesiä. Omenojärvi ja Aneriojärvi Kiskonjoen yläjuoksulla ovat arvokkaita lintuvesiä.

Puhtaita järviä ja lampia erämaahengessä löytyy Salon kaupungin alueelta. Kuva Eija Hagelberg

Teijon ylänköalue

Teijon ylänköalueella on merkittävää virkistyskäyttöarvoa ja alueen käyttö onkin lisääntynyt tasaisesti. Alueella on edustavien järvien, soiden ja kallioalueiden lisäksi runsaasti arvokkaita pienvesiä.

Suot

Salon seudulla on useita edustavia, valtakunnallisestikin arvokkaita suoalueita, jotka pääsääntöisesti kuuluvat Natura 2000-verkostoon.

Kalkkivaikutteiset alueet

Suomusjärven-Kiskon kalkkivaikutteiset alueet ovat Suomen mittakaavassa harvinaisia. Alueelta tavataan äärimmäisen harvinaista putkilokasvilajistoa.

Mosaiikkimaiset ruovikot

Salon seudun rannikkoaluetta peittää ruovikkovyö, jonka yhteenlaskettu pinta-ala Salon alueella on noin 1100 hehtaaria. Mosaiikkimaiset ruovikot ovat vesilinnustolle arvokasta elinympäristöä. Viurilanlahti on Natura 2000-verkostoon kuuluva valtakunnallisesti arvokas lintuvesi.

Muutto- ja pesimälinnut viihtyvät mosaiikkimaisissa ruovikoissa Halikonlahdella. Kuva Eija Hagelberg

Harjuluonto

Harjuluonnon helmenä hohtaa Salon seudulla Kiikalan, Suomusjärven ja Someron alueella oleva Natura 2000-verkostoon kuuluva Hyyppärän harjualue, josta löytyy geomorfologisten arvojen ja monipuolisen virkistysmaiseman ohella erittäin harvinaista pienvesi- ja harjueliölajistoa.

Hyyppärän harjualueella istutettiin syksyllä 2008 kangasajuruohoa ja uhanalaista hietaneilikkaa ja kangasraunikkia vedenottolinjan hiekkamaahan. Kuva Iiro Ikonen

Perinnebiotoopit - lue lisää

Jokinotkot

Voimakkaasti seudulle leimaa antavat rehevät jokinotkot, erityisesti Uskelanjoen-Halikonjoen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä Rekijokilaakson valtakunnallisesti arvokas perinnebiotooppikokonaisuus. Jokinotkot muodostavat tasaista peltomaisemaa halkovan pitkän ekologisen käytävän, jonka varsilla on Suomen edustavimpia säilyneitä laidunnettuja tuoreita niittyjä. Suomen kolmesta tunnetusta pikkuapolloperhosen sisämaan esiintymäksi luokitellusta yksi sijaitsee Salon alueella, Halikonjoen varrella.

Pikkuapollo on uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji.
Kuva Iiro Ikonen

Komeita notkomaisemia löytyy mm. Rekijoelta.
Kuva Eija Hagelberg

Kedot

Salon alueella on lukuisia Suomen lajistollisesti edustavimpia ketorinteitä. Mm. Halikon Lampolan kedolta on tavattu yli 20 huomionarvoista perinnemaisemalajia. Kedot eli kuivat niityt ovat harvinaistuva ja erittäin arvokas elinympäristötyyppi, joita Salossa on säilynyt myös kaupungin keskusta-alueilla.

Merenrantaniityt

Merenrantaniittyjä on Salon seudulla pienialaisina laikkuina, mutta laajemmin esim. Laukanlahdella sekä Halikonlahdella. Merenrantaniityt ovat mm. kahlaajalinnuille arvokkaita elinympäristöjä.