Maatalouden vesiensuojelu

Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistuksen tehostumisen myötä maatalous on suhteellisesti merkittävin vesistöjemme ravinnekuormittaja. Vuonna 2005 ihmistoiminnan aiheuttamasta vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta 63 % ja 51 % typpikuormituksesta oli peräisin maataloudesta siitä huolimatta, että viljelykäytännöt ovat muuttuneet 1990-luvulla selvästi ympäristöystävällisempään suuntaan.

Maatalouden vesiensuojelussa tärkein keino on maatalouden ympäristötukijärjestelmä, jonka vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä ovat mm. lannoituksen vähentäminen, talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetyt muokkausmenetelmät, torjunta-aineiden käytön vähentäminen, säätösalaojitus, suojakaistat ja -vyöhykkeet ja monivaikutteiset kosteikot.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen on avainasemassa. Periaatepäätöksen tavoitteeksi on asetettu, että maatalouden kuormitus vähenee kolmanneksella vuoteen 2015 mennessä verrattuna vuosien 2001 - 2005 kuormitukseen. Keskeisenä keinona on maatalouden ympäristötukijärjestelmän toimeenpano.

Nitraattiasetuksella (931/2000) ehkäistään maataloudesta peräsin olevien nitraattien pääsyä vesistöön. Valvontailmoitus on tehtävä poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta ja lannan kaukovarastoinnista patterissa. Ilmoitus osoitetaan Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaostolle. Lisätietoa ilmoituksen tekemisestä on kohdassa Ympäristö ja luonto - Luvat ja ilmoitukset - Lannan patterointi.

Viurilanlahden laidunniitty. Kuva Jouni Tittonen