Salo2021-hanke

Hankkeen tavoite on valmistautua sote- ja maakuntauudistukseen Salon kaupungin osalta. Uuden kunnan organisaation ja palveluiden valmistelutyö sekä kokonaisarkkitehtuurihankkeen edistäminen ovat myös olennaisia osia Salo2021-hanketta. Salon kaupungin henkilöstösuunnittelu toteuttaa useita suunniteltuja muutoksia alkaneen valtuustokauden aikana. Sekä merkittävät henkilöstömuutokset että henkilöstön kehittämishankkeet sovitetaan yhteen sote- ja maakuntasuunnittelun kanssa tulevaisuuden kunnan organisaation muodostamiseksi.

Aikataulu

Aloitus 2018/10 | Valmis 2021/04

Salo 2021

Salon kaupungin uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.4.2020

Salo2021-hanke perustettiin alun perin valmistelemaan uutta sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisen kuntaa. Hanke käynnistyi vuonna 2016, ja sote-uudistuksen kaaduttua keväällä 2019 hankkeessa keskityttiin organisaatiouudistukseen. Organisaatiouudistusta pidettiin tarpeellisena, sillä edellisen uudistuksen (v. 2013 - 2014) jälkeen kaupungin toimintaympäristö oli olennaisesti muuttunut.

Hankkeen uusiksi tavoitteiksi asetettiin hyvinvointipalvelujen uudelleen organisointi, konsernipalveluiden organisointi, esimiestyön edellytysten kehittäminen sekä toimintakulttuurin edelleen kehittäminen.

Salon kaupungin uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.4.2020.

Uudessa organisaatiossa hyvinvointipalvelut on jaettu kahdeksi toimialaksi; sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialaksi ja sivistyspalveluiden toimialaksi. Hyvinvointipalveluja johtaneen apulaiskaupunginjohtajan virka lakkautettiin ja perustettiin uudet sivistyspalveluiden johtajan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden johtajan virat. Uudessa organisaatiossa konsernipalveluihin kuuluu kaksi toimialaa: hallintopalvelut sekä talous- ja henkilöstöpalvelut. Yhdessä kaupunkikehityspalveluiden toimialan ja rakennus- ja ympäristöpalveluiden toimialan kanssa kaupungilla on nyt kuuden toimialan rakenne.

Uudistuksen yhteydessä palveluita siirrettiin palvelualueelta toiselle, millä pyrittiin löytämään kaupungin toimintaa paremmin tukevia kokonaisuuksia. Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut jaettiin siten, että viestintä, markkinointi, kansainväliset asiat, osallisuus ja lähidemokratia kuuluvat hallintopalveluihin omana palvelunaan. Kehittäminen, elinkeino- ja työllisyyspalvelut kuuluvat edelleen kaupunkikehityspalveluihin. Edunvalvonta siirrettiin hallintopalveluista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Maaseutupalvelut ja maatalouslomituspalvelut siirrettiin hallintopalveluista rakennus- ja ympäristövalvonnan palveluihin.

Kaupungilla on edelleen meneillään erilaisia uudistuksia liittyen palvelujen organisointiin ja esimiestyöhön.