Ympärivuorokautinen hoito

Ympärivuorokautiseen hoitoon kuuluvat ikäihmisten perhehoito, tehostetun palveluasumisen yksiköt ja hoivakodit. Kaupungin omien yksiköiden lisäksi ympärivuorokautista hoitoa järjestetään yksityisissä hoitokodeissa joko palvelusetelillä tai ostopalveluna. Ympärivuorokautinen hoito voi olla lyhytaikaista, jaksottaista tai pitkäaikaista. Samoissa yksiköissä voi olla sekä lyhyt- että pitkäaikaishoitopaikkoja. Ympärivuorokautisessa hoidossa pyritään vanhuksen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Toimintaperiaatteena on rohkaista asiakasta käyttämään olemassa olevia voimavarojaan ja tekemään itse niitä toimia ja askareita mihin hän pystyy.

Palveluseteli tehostettuun palveluasumiseen

Hoidon tarpeen arviointi ja asiakassijoitustoiminta

SAS-toiminnan tarkoituksena on asiakkaan sijoittaminen hänen toimintakykyään ja avuntarvettaan vastaavaan paikkaan. Kotihoito on ensisijainen hoitomuoto. Siinä vaiheessa, kun kotona selviäminen ei ole enää mahdollista järjestetään palvelutarpeen arvioinnin edellyttämä hoitopaikka joko tehostetun palveluasumisen yksiköstä tai hoivakodista. Hoidon tarve arvioidaan palveluohjausryhmässä kiireellisyysjärjestyksessä. SAS on lyhenne sanoista selvitä, arvioi ja sijoita. Toiminnasta vastaa työryhmä, johon kuuluvat vanhustenhuollon ylilääkäri, kaksi SAS-tiimin palveluohjaajaa sekä vanhuspalveluiden palveluohjaaja. Palveluohjausryhmän päätöksen kertoo asiakkaan ensisijaiselle yhteyshenkilölle vanhuspalveluiden palveluohjaaja.

Tarkoituksenmukaisen hoitomuodon valinnassa selvitetään asiakkaan kokonaistilanne. Tällöin arvioidaan asiakkaan fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, sosiaalinen tilanne sekä aikaisempi palvelujen käyttö. Vanhuspalveluissa on sovittuna yhtenäiset arviointimenetelmät asiakkaan hoidon ja palvelun tarpeen arviointiin. Asiakkaan toimintakyvyn arviointi tapahtuu yhteistyössä kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan yksiköiden kanssa.

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautista hoitoa tarjoava yksikkö, jossa asukkaat asuvat vuokrasuhteessa. Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy enää yksin omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Palveluasunnoissa kiinnitetään huomiota liikkumisen esteettömyyteen, turvapalveluihin ja apuvälineisiin.

Asukas maksaa itse vuokran, johon hänellä on mahdollisuus hakea tuloistaan ja varallisuudestaan riippuen asumistukea. Asukkaan tulee hakea myös KELA:n maksamaa eläkettä saajan hoitotukea. Asukkaan henkilökohtaiseksi käyttövaraksi tulee jäädä vähintään 160 euroa kuukaudessa vuositasolla. Käyttövara lasketaan vuositason nettotuloista, joista on vähennetty asiakasmaksut. Tehostetun palveluasumisen hoidon tarve arvioidaan palveluohjausyksikössä.

Tehostetun palveluasumisen tuotekuvaus ja asiakasmaksut

Tehostettua palveluasumista Salossa tarjoavat Alppilakoti, Anninkartanon ryhmäkoti, Paukkulakoti, Perniön palvelukeskus, Rauha- ja Toivokoti sekä Vuorela.

Tehostettu palveluasuminen kartalla

Hoivakodit

Pitkäaikaista hoitoa hoivakodeissa annetaan henkilölle, jolle ei voida enää järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tukipalvelujen turvin. Palveluun sisältyy hoidon lisäksi ruoka, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Hoivakodeissa asutaan pääasiassa kahden hengen huoneissa. Hoitomaksu määräytyy tulojen perusteella ja se kattaa kaikki asumiseen ja hoitoon liittyvät kustannukset. Hoitomaksu kuukaudessa voi olla enintään 85 prosenttia hoidettavan nettotuloista. Jos laitoshoidossa on suurempituloinen puoliso, maksu on enintään 42,5 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista kuukaudessa. Hoidettavalle henkilölle on jäätävä vuonna 2019 kuitenkin käyttöön vähintään 108 euroa kuukaudessa.

Hoivakoteja on Salossa neljä: Alholan hoivakoti, Halikkokoti, Hintan hoivakoti ja Kukonkallion hoivakoti.

Hoivakodit kartalla

Ikäihmisten perhehoito

Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai kehitysvammaisen henkilön kotona (vrt. Perhehoitolaki 263/2015, § 2). Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota oleva laitoshuollon tarpeessa.

Perhehoito voi olla joko jatkuvaa tai lyhytaikaista perustuen yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhehoitoa voidaan toteuttaa myös osavuorokautisena perhehoitona, joko päivä- tai yöhoitona.

Kenelle perhehoito sopii?

  • Ikäihmiselle, joka ei pärjää kodissaan tai hänen elämänlaatunsa on heikkoa, vaikka hän saa kotona asumista tukevia palveluita, mutta ei ole palveluasumisen tai laitoshoidon tarpeessa.
  • Ikäihmiselle, jonka toimintakykyyn vaikuttaa muistisairaus.
  • Ikäihmiselle, joka kokee turvattomuutta, yksinäisyyttä kodissaan tai korkean iän saavuttaneelle.
  • Ikäihmiselle, joka on toipilasvaiheessa leikkauksen tai muun toimenpiteen jälkeen.

Ikäihmisten perhehoidossa Salon kaupungin kuntavastaava on vanhuspalveluiden palveluohjaaja Anne Vainio.

Lyhytaikais-, päivä- ja yöhoito

Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan lyhyttä, usein etukäteen sovittua hoivajaksoa ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Lyhytaikaishoito voi olla myös säännöllisesti toistuvaa intervallihoitoa. Lyhytaikaishoidon tavoitteena on tukea vanhuksen kotona selviytymistä ja siirtää pitkäaikais- hoidon tarvetta. Lyhytaikaishoitoa käytetään mm. asiakkaan kotihoidon tukemiseen, omaishoitajan lakisääteisiin vapaapäiviin ja lomiin, kotihoidon asiakkaan toimintakyvyn arviointiin sekä sairaalahoidon jatkohoitoon. Palvelun myöntämisen perusteena on palvelutarpeen arviointi ja kiireellisyysjärjestys.

Lyhytaikais-, päivä- ja yöhoidon tuotekuvaukset ja asiakasmaksut

Terveyskeskussairaalan osastot

Terveyskeskussairaalan osastot palvelevat niitä, jotka eivät tule toimeen kotona kaupungin tarjoamien palvelujen turvin, mutta jotka eivät tarvitse alue- tai keskussairaalatasoista hoitoa.